Riittävät resurssit nuorten palveluihin

Kuntien budjeteista lähes 60 prosenttia ohjautuu lapsille ja nuorille varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä toisen asteen kautta (LSKL 2024). Kun tähän lisätään vielä kultuuri- ja kirjastopalvelut, liikunta- ja nuorisopalvelut sekä musiikkiopistojen ja työllisyyspalvelujen osuus nuorista, puhutaan helposti 70 % osuudesta kunnan budjetista. Näin on esimerkiksi Paimiossa (Paimio kaupungin talousarvio 2025).

Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen ehdotti Helsingin Sanomien mielipidepalstalla (1.2.2024), että kuntien tulisi kantaa suurempaa vastuuta syrjäytyvistä nuorista. Kunnilla on tällä hetkellä  hyvä tieto nuorten opiskelu- ja työpaikoista sekä palveluista perustuen vastuuseen toisen asteen koulutuksesta ja vuoden alusta alkaen myös työllisyyspalveluista. Ministeri pohjaa ajatuksensa asiantuntijaryhmän esitykseen toimeentulotuen kokonaisuudistuksesta, mikä julkaistiin tammikuun alussa.

Nuorten toimeentulotukea saavien määrä kääntyi kasvuun vuoden 2017 jälkeen, jolloin perustoimeentulotuen maksaminen siirrettiin kunnilta Kelalle. Tuen hakeminen on mahdollista täysin sähköisesti, jolloin nuorella ole mahdollisuutta keskustella tilanteestaan sosiaalialan ammattilaisen kanssa ja saada henkilökohtaista apua. Toimeentulon uudistusta pohtinut työryhmä esitti yhdeksi ratkaisuksi mallia, jossa kuntien rahoitusosuus nuorten toimeentulotukimenoista nostettaisiin sataan prosenttiin. Tarkoituksena olisi varmistaa kuntien panostukset vaikeimmassa tilanteessa olevien nuorten tukeen ja ohjaukseen.

Poikkeuksetta jokaisella hallituksella on tavoitteena parantaa Suomen julkista taloutta. Tätä on tavoiteltu uudelleenjärjestämällä kuntien ja valtion tehtäviä ja rahoitettu niitä puolin ja toisin mm. valtionavustusten muutoksilla. Viimeisimpänä muutoksena on työllisyyden hoidossa tapahtuva historiallinen muutos. Te-toimistot lopettavat toimintansa ja niiden palvelut siirretään kuntien järjestämisvastuulle. Nyt kuntien vastuista oltaisiin edelleen kasvattamassa. Muutokset epäilemättä herättävät epäilyksiä.  kun taloudelliset vastuut lisääntyisivät vaikeimmin työllistyvästä ja eniten palveluja tarvitsevasta nuorten joukosta. 

Lasten ja nuorten arjen kannalta on oleellista, että hyvinvointialueen ja kuntien palvelut muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Erityisesti sote- ja sivistyspalveluiden välinen yhteistyö on merkittävää, mutta on tunnistettu, että palvelujärjestelmässäkin on aukkoja, joita tulee paikata. 

Uusi ehdotus tulee varmasti olemaan monelle kunnalle vaikea, varsinkin kun monissa kunnissa taloustilanne on haastava. Kun resurssit ovat niukat, on ne syytä käyttää erityisen vaikuttavasti. Jotta emme päädy tilanteeseen, jossa kunnan maksuosuudet nuorten toimeentulon ja/tai työttömyysturvakulujen osalta kasva holtittomasti, tulee meidän toimia ennakoivasti. On varatta riittävät resurssit hyvinvointialueen, kunnan ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyön ja palvelujen koordinointiin. Näin tunnistamme ajoissa ne nuoret, jotka ovat erityisen tuen piirissä. Samalla tulemme parantaneeksi sekä yksilön hyvinvointia että Suomen yhteistä julkista taloutta.

Paimio on menestynyt työllisyydenhoidossa useiden vuosien ajan, kaikilla mittareilla ja kaikissa vertailuissa. On erittäin ilahduttavaa lukea Paimion kaupungin taloussuunnitelmasta vuodelle 2025, että suuresta te-uudistuksesta huolimatta palvelun painopiste pidetään edelleen henkilökohtaisen palvelun tarjoamisessa. Työn etsintä, työn tarjoaminen, koulutuspolulle ohjaaminen ja urasuunnittelu pysyvät palvelun keskiössä. Erityistä huomiota kiinnitetään suunnitelman mukaan mm. nuorille tarjottaviin palveluihin. Tämä on mielestäni ainoa oikea tapa. 

Ja se on varmaa, että oli seuraava uudistus millainen tahansa, Paimiossa ollaan valmiita.